Tuunausta, uniikkia, sarjatyötä ja leipomista

Mulla on ollu kotihousuina, no okei, olen mä niitte kanssa "julkisestikin" kulkenut, mustat, mitkä lie jumppahousut. Leveelahkeiset. Ja oon tykänny. Nyt vaan ne vähän hajos  Ei oikeen ois raaskinu heittää pois. Tuumaustuokio ja  lamppu syttyi. Penkomaan kangasvarastoa ja sieltä löyty just sopivaa kangasta.

Tässä lopputulos. Varmaan vaikee arvata että mistä ne alkuperäset hajos  Lahkeet poikki sopivasta kohtaa ja sitten yhdistäminen uuteen yläosaan. Pikkasen täytyy varmaan vielä viilata; poikkisauma ei tullu ihan suoraan.

Seuraava tekele on jo muutaman viikon takaa. Työkaverin kanssa puhuttiin karkkipaperipussukoista. Hän sitten kysyi, että oisko sellanen mahdollista, että tekis kukkaron, jossa on hänen tyttärensä idolin kuvia. Että jos niitä kuvia tulostaa netistä. Sanoin, että mun täytyy ens kokeilla ommella tulostuspaperia. Kyllähän siitä vähän kankee tuli, mutta suostuin, tämän kerran.

Tässä tulos. Toivottavasti tyttö tykkää  Vähän tavallinen tulostuspaperi on paksua, mutta kyllä tuo tuollaisena uniikkina menee.

Nyt olen saanut sitten loput neljä pikkukalsaria sällille valmiiks. Että eivät ihan heti lopu.

Sama kaava kuin edellisissä kalsareissa. Unohtu edellisestä postauksesta, että vähän oli "outo" kaava: mallikuvassa missä näytettiin miten leikataan näytti siltä, että haarakappaleita on vaan yks. Sitten kun ompeluohjeita luki (siis enhän mä KOSKAAN lue ajatuksella ohjeita etukäteen) niin siellä selvis, että niitä haarakappaleita pitää olla kaks  No, nyt sitten senkin tiedän...

Neiti ilmoitti eilen, että hänen tekee mieli jotain makeaa. Ehdotin, että leivo kakku. Ajatuksena siis kuivakakku. Ja eikun tuumasta toimeen. Ohjeistin, melkeen neiti teki itse, ihan ei jaksanut tarpeeks vatkata. Halus vielä koristella sen. Kaverinsa avustuksella lopputulos:

Kakku on siis normi sokerikakku. Olen ohjeen kirjoittanut 2. luokalla (siis ala-asteella) nimellä "Yhtä paljon kakku"  Tähän versioon lisättiin kaakaojauhoa. Päällä on sokerikuorrutusta, ei pikeeriä vaan ihan veteen sekoitettua tomusokeria sinisellä elintarvikepastalla lisättynä. Värin valkkasivat neidit. Ihan vaan sen takii toi kuorrutus, jotta koristeet pysyy  Hyvää oli. Neitokaiset söi yhteensä puolet ja loput puolet jäi sitten muulle perheelle. Kun tulin tänään töistä kotiin, oli kakku hävinnyt. Sinireunainen lautanen vain jäänyt jäljelle.

Ja sitten viimeisenä vaan EI TODELLAKAAN vähäisimpänä.

Mun pistelyurakka. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Joko alkaa hahmottumaan?

Ja nyt täytyy rientää hakemaan neitokaisia partsamarssiharjoituksista. Täälläpäin on sellainen tulossa sunnuntaina ja tottakai sitä täytyy harjoitella etukäteen  Nyt vaan kaikilla peukut ja varpaat pystyyn, että sunnuntaina on a) kuivaa, b) suhteellisen lämmintä että tarkenevat marssia ja ettei katsojillekaan tule kylmä.