Huvilankaa...

 ... mutta tuliko siitä huivi.
No ei. 

Siitä tuli tyynynpäällinen.
Langan nimeä en muista.
Tai no, lankaa ja lankaa...

Sain tuttavalta.
Ja lankaa oli 3 kerää.
Tähän meni kaikki.
Tuli aika kiva.
Ainakin mun mielestä.

Tuolla se nyt on, muiden tyynyjen seassa, sängyssä, koristeena :)

Kudoin tämän pyörönä.

Kun sisätyyny oli valmis niin virkkaamalla puuvillalangalla aukinainen sivu kiinni.

Muutama takki, jakku tai jotain

 Toinen kangas muistaakseni Eurokankaan 5 euron päiviltä, joltain vuodelta.
Ajatuksena tehdä tytölle jotain.
Hän ei sitten kuitenkaan halunnut mitään.
Kangas on pinnalta sellasen froteen tuntunen.

Kangasta sen verran että tällanen ihmisen kokoinen nainenkin siitä saa jotain itelleen tehtyy.
Kaava jostain tän vuoden Suuri Käsityö -lehdestä olevan collegemekko.
Vähänkö mietin, että mites tässä näin kävi.
Oonko nyt ymmärtäny jotain väärin.
No juu, kaavassa on tuohon hupun ja pääntien reunaan tehty kaitale jossa on naru. Mä jätin sen vaan tollaseks.

Ja kuvassa näkyvät pilkut ja muka-värivirheet on auringon aiheuttmia....
Tuntuu silleen hyvältä toi kaava, että hyödynnän sitä jossain muussakin.
Ja sitten josko huppu tulis tehty toisella tavalla.
Niin, että huppu tulee ihan eteen asti.
Mulla on jo ajatus sitä varten.

Toinen kangas on parin vuoden takaa.
Saukkolassa on kauppa, tai ainakin silloin oli.
Vietiin tyttöä lentokentälle niin käytiin siellä.

Tää vaikutti jollain tavalla jännältä kankaalta. Joustavaa, mutta toisaalta tollasta krepin näköstä. Pikkasen piti tehdä palapeliä, että sai kankaan riittämään.

Huppuun ei kuitenkaan riittänyt.
Kaava on jostain Suuri Käsityö -lehdestä, numeroa ja mallia en muista....

Kummankin jakun oon viimeistelly vaaleen lilalla langalla.

Tuli vähän jotain yksityiskohtaa.
Eiköhän näitä molempii tuu käytettyy :)

Muokattu Vilma

Tämäkin pusero on odottanut paininjalan alle pääsemistä varmaan sen 3-4 vuotta...

Mekkotehdas-kirjasta Vilma.
Muokattuna. Eli lyhennetty tunikamittaiseks.

Pääntie jäi vähän lörpsöttämään.
Ois vaan pitänyt tehdä kankaasta kaitale ja sillä huolitella.
Nyt laitoin vinonauhaa. Ei jaksanu leikata kaitaletta...
Mutta kyllä tää sellasen arkipaitana menee.
Ja koekappaleena... 

Valoverhojen uusi elämä

 Pupu oli aikoinaan päässy "vähän" maistelemaan valoverhoja. Mitäs tein niin pitkät...
Ja uuteen asuntoon ei valoverhoja tullut.

Kierrätys, päivän sana.

Pitkään näitä mietin ja aattelin, että pitäis tehdä.
Tossa kuukaus sitten oli lomaa.
Pääsivät paininjalan alle.

Kestohedelmäpussit.
Mun vanhoista teiniverhoista tarralapuille paikka.
Narut omista varastoista myös. Eli tuli halvaksikin.
Valoverhokangasta jäikin vielä. Että lisääkin vois tehdä :D

Testattukin on, ja hyvin toimii :)