Iloa ja surua

Kesällä meille otettiin kissanpentu.

Vielä en ole häntä esitelly, mutta tässä tämä sydämen murskaaja.

Vähän oli ns. alaikäinen kun tuli meille.

Hyvin kuitenkin sopeutui.

Ja omistajaansa (poikaan) on erittäin kiintynyt...

Ihanaa kattoo tollasta teiniä joka käsittelee pientä kissanpentua <3

Alla olevissa kuvissa on melkeen puolvuotta ikää.

Joskus täällä oon vilautellut blogipupun kuvia.

27.9.2017 sanottiin hyvästit. Blogipupu lähti vihreämmille porkkanamaille :(

Kuin voi olla suuri suru lemminkin menettäminen.

Vaikka pupu eli pitkän ja hyvän pupun elämän.

Jouluna ois täyttänyt jo 9 vuotta...

Kudotutti

Juu, ei tossa otsikossa oo kirotusvirhettä. Mulla on isoäidinneliöpeitto vaiheessa ja välillä piti neuloo...

Ja kuten aikasemmin kerroin, likka meinas ite virkata hameen mutku, mutku... Äitin tehtäväks se sitten jäi.

Ja tällanen siitä tuli. Ihan suoraa pötköö nro 4 pyöröllä pistelin menemään. Ylhäältä alas ja ylös tein "2 o yht, 2 langankiertoa, 2 o yht, 5 o" - nyörille kujan. Nopeesti tuli tehtyy, yhden viikonlopun aikana, muutakin tein kyllä kun vaan kutosin neulosin.

Toinen. tällanen pikkutyö valmistu. Hiusdonitsi. Työkaverille. Tilaustyö, vai pitäskö sanoo: lupaustyö. 

Ja blogipupukin päätti vilauttaa nenäänsä ;)